Raikas ja yhteisöllinen

Moni asia lähtee liikkeelle vasta, kun luuri on nostettu ja puhelu soitettu. Samalla tavalla Viinipuun siemen kylvettiin kesäkuussa 2015. Tällä kertaa ensimmäisenä puhelimeen tarttui Janne Keränen. Hänellä oli näkemys valitsijayhdistyksestä, jolla olisi raikas ja yhteisöllinen näky kirkosta, joka elää uskoa todeksi tässä ajassa. Keräsen soittoon vastasi Jussi Junni. – Tuumattiin, ettei kahta ilman kolmatta ja soitettiin Marjaana Toiviaiselle, joka oli heti mukana. Ennen juhannusta ensimmäiset versiot valitsijayhdistyksen teeseistä olivat jo paperilla.

Innostuneita ihmisiä ei ollut vaikea saada mukaan yhteisen haaveen taakse. Listalle haluttiin nimi, joka olisi merkityksellinen ja kuvaisi valitsijayhdistyksen tavoitteita. Viinipuu nimen keksi lopulta Anita Ahtiainen. – Minusta se on hyvä nimi, koska se on Kristus-keskeinen, Junni kertoo.

Tehokkaampaa hallintoa

Kirkolliskokous on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ylin toimintaelin. Kautensa päättävä kirkolliskokous on saanut läpi useita tärkeitä uudistuksia: kirkkolain virkamiesoikeudellisen uudistuksen, kirkon keskushallinnon uudistuksen, lapsivaikutusten arvioinnin sekä virsikirjan lisävihon.

Keväällä kaatui seurakuntarakenneuudistus. – Suuret kokonaisuudet eivät tunnu menevän lävitse, koska kaatamiseen riittävä 1/4 vähemmistö on helppo saavuttaa, Junni sanoo. Viinipuun vaaliohjelmassa tavoitellaan tehokkaampaa kirkollista hallintoa. Kirkkolakia ja -järjestystä on voitava muuttaa ilman 3/4 enemmistöä.

Ei mitkään kansanvaalit

Kirkolliskokousvaaleissa äänioikeutettuja ovat papit sekä seurakuntien maallikkopäättäjät eli seurakuntaneuvostojen ja kirkkovaltuustojen maallikkojäsenet. Mitkään koko Suomen kansan vaalit helmikuun 2016 vaalit eivät ole. – Kirkolliskokous on suurelle yleisölle pääosin tuntematon, mutta sillä on vaikutusta kirkon julkisuuskuvaan sellaisissa asioissa, jotka herättävät kansassa suuria tunteita, Junni sanoo.

Satu Huttunen
nuorten aikuisten pappi