Mika Ijäs
palvelukokonaisuuden esimies, yhteisöpedagogi (AMK)
Hiippakuntavaltuusto: 3
Kirkolliskokous: 88
Olen Mika Ijäs, 38-vuotias nuorisotyöntekijä, Fannin isä ja Päivin aviomies. Olen tehnyt työtä järjestössä ja kunnilla sekä seurakunnissa kotipaikkakunnallani Alavudella, Helsingissä ja Vantaalla. Tällä hetkellä toimin nuorisokasvatuksesta vastaavan palvelukokonaisuuden esimiehenä Tikkurilan seurakunnassa. Tehtäväni mahdollistaa minulle aiempaa laajemmat näkymät kirkollisen nuorisotyön mahdollisuuksiin muuttuvassa yhteiskunnassa ja kasvavassa kulttuurissa. Kirkon kasvatustyön tarve ja merkitys ovat vahvoja, mutta meidän on etsittävä rohkeasti uusia tapoja tehdä sitä. Uudistuaksemme meidän on pysyttävä uskollisina Kristukselle ja kirkon tehtäville. Se tekee meidät rohkeiksi kuulla lähimmäistemme todelliset tarpeet ja uudistua tavoissamme vastata niihin.
Viinipuussa Kristuksen kutsua ei omita eikä erityistetä sen enempää ”ammattilaiskristittyjen” kuin muidenkaan etupiirien kutsumustunteiden piiriin. Meitä kutsutaan kristittyinä, kirkon jäseninä ja toistemme lähimmäisinä rohkeuteen kohdata realiteetit. Yksi niistä on se, ettei kirkko ole mikään ”minun kirkkoni”, jonka minä ja minulle tutuin viitekehykseni vuoroin tunnistamme ja vuoroin kiellämme. Olen varma, että aito eteenpäin menemisemme voi perustua vain siihen, että hyväksymme vastuumme rakentaa kirkkoa muillekin kuin sisäpiireillemme. Tämä edellyttää todellista kuuntelemista ja niidenkin asemaan eläytymistä, joita emme vielä tunne. Päälle ja ohi puhumisella ei rakenneta kuin muureja.
Kerro lyhyesti, mitä seuraavat sanat tuovat mieleesi:
Jumala – pyhä
armo – vapaus
rakkaus – kutsumus
Jeesus – Kristus
kirkko – yhteinen
synti – kuoletus
usko – hiljaisuus
”Isi on sellainen, jolla on silmälasit.”
(Fanni, 4)
”Lol.”
(anonyymi rippikoululainen)
Viinipuu 