Tiina Paloniitty: Miksi Viinipuu?

PaloniittyMiksi kukaan lähtisi ehdolle kirkolliskokous­ ja/tai hiippakuntavaltuustovaaleihin, on kysymyksistä parhain, onhan pelkkä jälkimmäisen instituution tavaaminenkin tuskallista vielä kolmannella yrittämällä. Miksi lähteä mukaan hallintoon, joka on monimutkaisempi kuin unionin luomuksista se kaikkein monimutkaisin? Miksi lähteä etenkään uudelle listalle, joka elää ja kehittyy joka Jumalan päivä ja jonka taustalla ei ole tuttua yhteisöä, jonka pohjalta ennakoitavissa olevaa politiikkaa voisi arvella? Miksi Viinipuu?

Juuri siksi.

Viinipuu on vielä imeväisen iässä. Viime kesänä tunsin murto­osan niistä ihmisistä, joiden kanssa nyt seisomme samojen teesien takana. Puskaradion kokoama ryhmä on itseorganisoituva: mitä tahansa voi tapahtua, kunhan vain riittävän moni ryhmän jäsen antaa asialle äänensä. Juristille kaaos, anarkistille paratiisi. Jatkuva diskuteeraaminen sydäntä lähellä olevista asioista on osoittautunut mitä tehokkaimmaksi tavaksi ystävystyä.

Selkeästi erottuvan hengellisen tai poliittisen taustayhteisön puute on tainnut johtaa Viinipuussa konkretian korostumiseen. Koska päätöksiä ei ole voinut tehdä vedoten perinneyhdistyksen traditioon tai aina olleisiin periaatteisiin, ei moisia abstraktioita ole voinut myöskään puida. Kun kenttä on monelle uusi, on voinut yhdessä vapaasti miettiä, miksi täällä olemme, mitä pyytäisimme jos mitä vain voisimme.

Työtä on tehty käytännön ehdotuksia pyörittelemällä. Kuten jokainen pykälänikkari tietää, käytännön ratkaisutilanteet selvittävät helpoiten, mitä mieltä todella ollaan – devil is in the detail, sanoisi joku. Abstraktilla tasolla voi olla yhtä mieltä kymmenestä kauniista ja yhdestätoista hyvästä, mutta vasta konkretia osoittaa, mihin laivaa halutaan todella ohjata. Tuloksia voi tarkastella Viinipuun ohjelmasta.

Tokihan ohjelma jotakin näkyä kuvaa. Jumalanpalveluksen alkamisajan vapauttaminen kertokoon kristityn vapaudesta, kansojen kirkon todeksieläminen nöyryydestä, kirkon ja julkisen vallan suhteen uudelleenmäärittely rohkeudesta, ehtoollisen avaaminen joka kristitylle maanläheisyydestä, kirkon ovien aukipito fyysiseksi tuodusta avoimuudesta, ahneuden teologian käsittely ajanmukaisuudesta, ja niin edelleen.

Paljosta hyvästä on hyvä valita. Minulle Viinipuun linjausten rakkain kohta on se, jossa kiistämme kenenkään voivan olla kirkossa asiakas. Mikä on sinun syysi tukea Viinipuuta?

Tiina Paloniitty
OTM, tohtorikoulutettava

Mainokset