Mitä rukous vaikuttaa? Viinipuu-liikkeen identiteetti liittyy oleellisesti kaipuuseen syvempään hengellisyyteen. Viinipuun kirkolliskokousehdokkaisiin lukeutuva rovasti Lauri Maarala tarkastelee tässä blogitekstissään rukousta, kristillisen yhteisön elämän keskeistä lähtökohtaa.

Mitä rukous vaikuttaa?

Rukouksessa heräät katsomaan omaa elämääsi ja maailmaa Jumalan silmin.

Hengellistä elämää ei ole ilman rukousta. Kun rukous sammuu, sammuu uskokin. Rukous pitää maailmaa hengissä. Niin ainakin Raamatun rukoilijat Aabrahamista Jeesukseen uskoivat.

Meillä on kiusaus ajatella, että rukous on hyödytöntä. Rukous kuuluu niille, joiden toinen jalka on jo haudassa. Kaikki riippuu meistä. Rukous on pakoa maailmasta. Vain oma tekeminen auttaa, ei rukous.

Syvimmiltään rukous on kuitenkin heräämistä, valvomista, valpasta odotusta ja todellisuuteen katsomista – niin syvälle menemistä, että se vaatii rukousta. Tai siitä syntyy rukous.

Jos joku ajattelee, että rukous on silmien sulkemista todellisuudelta, hänen ei ehkä ole vielä koskaan tarvinnut todella rukoilla. Jos luet vaikkapa Jeesuksen opettamaa Isä meidän -rukousta, löydät itsesi keskeltä tätä aikaa ja tätä maailmaa. Siinä rukoilet, että se, mikä taivaassa on jo totta, tulisi todeksi myös tässä maailmassa. Rukoilet jokapäiväistä leipää jokaiselle. Rukoilet anteeksiantoa, sovintoa, oikeudenmukaisuutta ja sitä, miten se voisi muuttaa asenteesi toisiin ihmisiin.

Rukoilet ihmettä – sitä, että sinä voisit antaa anteeksi aivan samoin, kuin Jumala on antanut sinulle. Jumala pyytää meitä jäljittelemään häntä itseään. Jos pohjia myöten ymmärtäisimme, mitä tässä rukoilemme, näkisimme toisemme aivan uudella tavalla, ja maailma alkaisi muuttua.

Rukouksessa heräät katsomaan maailmaa ja itseäsi Jumalan silmin, hänen pyhyytensä ja armonsa valossa. Silloin et rukoile omien toiveittesi toteutumista vaan sitä, että näkisit, mitä eniten kaipaat. Et rukoile vain omaan sydämeesi rauhaa, vaan rauhaa koko maailmaan. Rukoilet, että joku todella kuulisi kärsivän luomakunnan huokaukset ja vaiennettujen huudot.

Rukouksessa katsot ”sitä valoa, joka valaisee jokaisen ihmisen”. Siinä valossa voit nähdä enemmän mahdollisuuksia kuin ikinä uskoit. Saat rohkeutta katsoa elämän kipua ja kärsimystä. Et ikinä rukoile yksin. Aina joku rukoilee kanssasi. Rukous on aina Jumalan työtä sinussa, hänen omaa huokaustaan. Oikeastaan et yritä taivuttaa hänen mieltään ja saamaan häntä kiinnostumaan sinusta. Rukous on vähemmän sitä, mitä sinä teet, ja enemmän sitä, että annat Jumalan toimia sinussa.

Siksi meillä on toivoa – kun kaikki ei riipu meistä.

Lauri Maarala

Lisää Laurin ajatuksia löydät ehdokasgalleriasta.

Kuva: Kirkko ja kaupunki -lehti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s