Tällä sivulla on vuoden 2020  kirkolliskokous- ja hiippakuntavaltuuston vaalien ohjelmamme. Ohjelma perustuu Viinipuun teeseihin eli ydinajatuksiimme kirkosta.

Kirkkopoliittinen ohjelma

Seurakuntalainen on kirkon subjekti ja seurakunta on hengellinen yhteisö

• Seurakuntayhtymässä jäsenen tulee saada valita, mihin seurakuntaan hän kuuluu.
  (Mikäli hiippakunnasta tulee taloudellinen perusyksikkö, valinta tapahtuu hiippakunnan sisällä.)
• Seurakunnan työntekijöiden tärkein tehtävä on mahdollistaa se, että seurakuntalaiset löytävät oman kutsumuksensa kristittyinä ja saavat toteuttaa sitä seurakunnassa ja elämässään.
• Seurakuntalaisilla tulee olla mahdollisuuksia kantaa aitoa vastuuta seurakunnan työssä. Seurakuntien työntekijät palvelevat seurakuntalaisia omalla osaamisellaan mahdollistaakseen erilaisten, eri taustoista tulevien ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten osallisuuden seurakunnan yhteydestä.

Jumalanpalveluksen syvällinen eläminen keskiöön

• Otetaan käyttöön kaikille kastetuille kristityille avoin ehtoollispöytä. Myös lapsille.
• Käsikirjan rukousvalikoimaa lisätään verkkoaineistolla.
• Kirkkojen tulee olla mahdollisimman paljon auki ja niiden monikäyttöisyyttä tulee edistää.
• Seurakunnan jumalanpalveluselämän tulee olla tasavertaisesti saavutettavaa kaiken ikäisille ja kaikenlaisista taustoista tuleville seurakuntalaisille.
• Tarvitaan lasten ja nuorten tekemää teologiaa.
• Kaikenlaisten perheiden osallistumista yhteiseen jumalanpalveluselämään tuetaan.

Kansojen, ei kansan kirkko

• Seurakunnat sitoutuvat rasisminvastaiseen työhön ja kasvavat kristinuskon monikulttuurisuuden ymmärtämisessä.
• Vahvistetaan monikielistä seurakuntatyötä integraation kautta edistämällä kielten rinnakkaista käyttöä seurakuntaelämässä, joka on avointa myös eri tunnustuskuntiin kuuluville kristityille.
• Työkokeilussa, -harjoitteluissa ja vastaavissa tapauksissa kirkkoon kuulumisen vaatimus voidaan poistaa.
• Lähetys on jokaisen kristityn tehtävä Jumalan valtakunnan ( = iloa, oikeudenmukaisuutta, rauhaa) edistämiseksi kaikkialla maailmassa.
• Kirkkomme lähetystehtävä tulee organisoida nykyistä järjestökirjoa selkeämmin, jotta siitä voi tulla vahvemmin osa seurakuntien identiteettiä.

Oikeudenmukaisuus ja rauha virratkoon

• Ilmaston ja ekologian kysymyksissä on taisteltava sekä rakenteita että omaa ahneutta vastaan.
• Seurakunnat sitoutuvat voimakkaasti sekä taloudellisen että sosiaalisen pääoman epätasaisen jakautumisen torjumiseen.
• Kirkosta ja seurakunnista tulee kasvoiltaan moninaisempia: ketään ei aseteta eriarvoiseen asemaan iän, sukupuolen, etnisyyden, seksuaalisen suuntautumisen, kielen, hengellisen identiteetin, terveydentilan tai muun ominaisuuden perusteella.
• Kaikki maailman kärsimys koskee kirkkoamme: seurakuntien globaali itseymmärrys ja vastuu vahvistuu sekä konkretisoituu.

Avioliitto kaikille

• Kirkko vihkii kaikkia täysi-ikäisiä rippikoulun käyneitä pareja avioliittoon ja siunaa kaikki muut avioliitot parien sukupuolesta riippumatta.
• Vihkimisen ja siunauksen järjestämisestä vastaa seurakunta.
• Tunnustamme, että kysymys vihkimisestä jakaa papistoa. Nykyisin virassa olevien pappien omantunnonvapaus tulee ratkaista tavalla, joka ei muodosta seurakuntalaisten yhdenvertaisen aseman kannalta ongelmaa tulevaisuudessa.

Seurakuntarakenne sujuvammaksi

• Kirkon elämän ja toiminnan perusyksikkö on seurakunta.
• Kaikki kirkon hallinto, talous ja yhteiset toiminnot järjestetään ensisijaisesti hiippakuntien kautta.
• Hiippakuntien tehtävä on tukea seurakuntien työtä ja mahdollistaa seurakunnan olemassaolo ja toimintaedellytykset kaikkialla. Taloushallinto, rekisterit ja muu yhteinen hallinto järjestetään hiippakunnissa ja mahdollisuuksien mukaan hiippakuntien yhteistyönä.
• Hiippakunta päättää alueensa seurakuntajaosta itsenäisesti. Seurakuntalainen saa hiippakunnan sisällä valita seurakunnan, jonka jäsen on.
• Hiippakunta kerää kirkollisveron. Sen tulee siksi olla riittävän suuri talousalue, jotta se kykenee takaamaan kaikkien alueensa seurakuntien toimintaedellytykset. Se ei kuitenkaan saa olla suuri, jotta päätöksenteko ei etäänny seurakuntien arjesta. Hiippakuntien määrän on siksi käytännössä oltava nykyistä huomattavasti korkeampi.
• Hiippakunta on henkilöstön työnantajataho. Se osoittaa työntekijät alueensa seurakuntiin.
• Hiippakuntaa johtaa piispa. Seurakuntien tukemiseksi ja yhteisten tehtävien hoitamiseksi hiippakunnalla on yhteisiä työntekijöitä ja tuomiokapituli.
• Päätösvalta delegoidaan hiippakunnassa kaikissa mahdollisissa asioissa seurakuntaan tai mahdollisimman lähelle sitä, sillä seurakunta on kirkon elämän perusyksikkö.
• Seurakuntalaiset ovat mukana seurakunnan ja hiippakunnan päätöksenteossa. Kaikki kirkolliset vaalit toimitetaan seurakunnissa ja hiippakunnassa, ja kaikki kirkon jäsenet saavat äänestää. Kirkolliskokousvaali käydään hiippakunnittain.

Hallinto ja kokoukset avoimiksi ja tehokkaiksi

• Kirkolliskokousvaali muutetaan suoraksi kansanvaaliksi, jossa äänioikeus on kaikilla konfirmoiduilla kirkon jäsenillä. Muutoksen vaatimaa vaalityön lisääntymistä estetään esimerkiksi kirkolliskokous- ja seurakuntavaalien yhdistämisellä ja sähköisellä äänestysmahdollisuudella.
• Kirkollista sääntelyä kirkkolaissa, kirkkojärjestyksessä ja kirkon vaalijärjestyksessä tulee vähentää. Kirkkolakia ja -järjestystä on voitava muissa kuin suoraan oppia ilmaisevissa kohdissa muuttaa ilman ¾ määräenemmistöä.
• Seurakuntaneuvostojen kokoukset tulee avata kirkkovaltuustojen kokousten tavoin seurakuntalaisille. Myös hiippakuntavaltuustojen ja kirkolliskokouksen valiokuntien avoimuutta ja julkisuutta tulee lisätä.

Verkko ja sosiaalinen media tärkeäksi toimintaympäristöksi

• Eri ikäisille seurakuntalaisille on luotava tasapuolisesti ja laadukkaasti mahdollisuus olla aktiivinen toimija seurakunnan edustajana verkossa.
• Kaikki kirkon elämää ja päätöksentekoa koskeva informaatio on avoimesti saatavilla kaikille.
• Jäsenyyteen liittyvät lomakkeet ja byrokratian voi hoitaa viraston lisäksi myös netissä.